Keskeyttäminen lisääntyi toisella asteella etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja väheni korkea-asteella 2020

Kaikkiaan 6,8 prosenttia tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2019/2020.

Keskeyttäminen kasvoi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 3,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 13,3, nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa 3,6 prosenttia, ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,2 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,4 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Kevättalvella 2020 alkanut koronapandemia lisäsi oletettavasti toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi myös nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttäminen kasvoi lukuvuonna 2019/2020, mutta vain 0,6 prosenttiyksikköä eli huomattavasti vähemmän kuin ammatillisessa koulutuksessa. Korkea-asteella keskeyttäminen väheni edellisestä vuodesta; ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 0,3 prosenttiyksikköä ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 0,4 prosenttiyksikköä.

Korkea-asteen keskeyttäminen väheni erityisesti miehillä

Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8,0 prosenttia ja naisista 5,8 prosenttia lukuvuonna 2019/2020. Koulutussektoria naiset vaihtoivat hieman enemmän kuin miehet. Sekä miehet että naiset keskeyttivät useimmiten ammatillisen koulutuksen, naiset useammin kuin miehet. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista miehet keskeyttivät kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen naisia useammin.

Keskeyttäminen väheni edellisestä lukuvuodesta ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa sekä miehillä että naisilla, ammattikorkeakoulutuksessa miehillä 0,5 prosenttiyksikköä ja naisilla 0,1 prosenttiyksikköä, yliopistokoulutuksessa miehillä 0,6 ja naisilla 0,3 prosenttiyksikköä.

Koulutusaloilla suuria eroja koulutussektoreittain

Lukuvuonna 2019/2020 kaikilla koulutussektoreilla yhteensä laskettuna eniten keskeytettiin palvelualoilla (17,2 prosenttia) ja maa- ja metsätalousaloilla (15,2 prosenttia) ja vähiten yleissivistävässä koulutuksessa (3,6 prosenttia). Eri koulutussektoreilla keskeyttäminen painottuu eri koulutusaloille.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (21,5 prosenttia) ja palvelualoilla (20,5 prosenttia), sekä pienintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla (14,4 prosenttia).

Ammattikorkeakoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä ICT-alalla (11,3 prosenttia) ja maa- ja metsätalousaloilla (10,0 prosenttia). Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten luonnontieteissä (11,2 prosenttia) ja ICT-alalla (10,9 prosenttia). Sekä ammattikorkea- että yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen oli pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla, ammattikorkeakoulutuksessa 4,7 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 2,5 prosenttia.

Uutta tietoa keskeyttämisestä sukupuolittain ja koulutusaloittain

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto sisältää nyt ensi kertaa tietoa keskeyttämisestä eri koulutusaloilla sukupuolten mukaan.

Sekä miehet että naiset keskeyttivät eniten palvelualoilla, miehet 17,6 prosenttia ja naiset 16,8 prosenttia ja vähiten yleissivistävässä koulutuksessa eli lukiokoulututuksessa lukuvuonna 2019/2020.

Keskeyttäminen oli suurinta vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneillä koulutusaloilla, erityisesti ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa miehet keskeyttivät terveys ja hyvinvointialla (19,1 prosenttia) huomattavasti useammin kuin naiset (13,6 prosenttia), ja naiset vastaavasti miesvoittoisella ICT-alalla (31,2 prosenttia) huomattavasti enemmän kuin miehet (17,2 prosenttia). Myös tekniikan aloilla, joka on opiskelijamäärältään suurin koulutusala ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, naisten keskeyttämisprosentti oli suurempi, 20,8 prosenttia, kuin miesten, 14,4 prosenttia. Palvelualoilla, joka on myös suuri ammatillinen koulutusala, molemmat sukupuolet keskeyttivät yhtä paljon.

Ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) miehet keskeyttivät kaikilla koulutusaloilla naisia useammin. Miehillä koulutuksen keskeyttäminen oli vähäisintä kasvatusaloilla (6,8 prosenttia) ja naisilla terveys- ja hyvinvointialoilla (4,2 prosenttia). Sekä miehillä että naisilla keskeyttäminen oli suurta ICT-alalla, miehillä 11,8 prosenttia ja naisilla 9,6 prosenttia.

Yliopistokoulutuksessa miehet keskeyttivät lähes joka koulutusalalla useammin kuin naiset. Sekä miehet että naiset keskeyttivät eniten luonnontieteiden koulutusalalla, miehet 12,4 prosenttia ja naiset 10,1 prosenttia. Miesvoittoisella ICT-alla miehet keskeyttivät (11,1 prosenttia) enemmän kuin naiset (10,0 prosenttia), mutta naiset keskeyttivät ICT-alalla kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kaikilla koulutusaloilla yhteensä keskimäärin (6,4 prosenttia). Naisvoittoisella kasvatusalalla molempien sukupuolten keskeyttäminen oli matalaa, naisilla 5,0 prosenttia ja miehillä 6,0 prosenttia, samoin terveys- ja hyvinvointialalla, naisilla 2,4 prosenttia ja miehillä 2,6 prosenttia.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa käytetään koulutusaloittaisen keskeyttämisen tarkastelussa Kansallista koulutusluokitusta 2016. Keskeyttämisluvut on laskettu Kansallisen koulutusluokituksen tasoille 1 ja 2. Koulutusaloittaisiin tietokantataulukoihin on lisätty sukupuolittaiset tiedot.

Tilaston tietokantataulukoissa on tietoa koulutuksen keskeyttämisestä koulutussektoreittain eri koulutusaloilla ja maakunnissa. Uutena on taulukko keskeyttämisestä opiskelijoiden iän mukaan.

Koulutuksen keskeyttämisen laskeminen

Tässä tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2019/2020 on saatu seuraamalla syyskuussa 2019 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2020. Mikäli henkilö ei suorittanut tutkintoa tai jatkanut opiskeluaan tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Tarkemmin keskeyttämisen laskenta sekä perusjoukon määrittely on selostettu laatuselosteessa.

Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Opiskelijoiden työssäkäynti.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus