Teknisen kaupan yritykset ovat liiton toimitusjohtaja Markku Uiton mukaan poikkeuksellisen tyytyväisiä uuden hallituksen linjauksiin. 

"Talous, talous ja talous oli ohjenuorana ja julkinen talous, talouskasvu ja yritysten investoinnit ovatkin ohjelman ytimessä. Porvarihallitus tekee näköistään politiikkaa ja hyvä näin. Tavoitteet ja suunnitelmat ovat nyt olemassa, ohjelma on siis tekemistä vaille valmis”, Uitto sanoo. 

Työperäisen maahanmuuton kiristäminen on Uiton mukaan kuitenkin yksi hallitusohjelman suurimmista pettymyksistä. 

"Saatavuusharkinta säilyy ja tuloraja nousee. Lisäksi pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saantia vaikeutetaan."

Esitetyt linjaukset ja panostukset puhtaan energian kasvattamiseksi ovat tärkeitä. Uiton mukaan tuulivoiman rakentamiseen suunnitellut uudet sääntelyvaatimukset kuitenkin hieman huolettavat. 

Havaintoja teknistä kauppaa tavalla tai toisella koskettavista linjauksista:

Julkisen talouden tasapainottamista haetaan VM:n näkemysten mukaisesti 6 miljardin sopeutuksilla eli 4,2 mrd. säästöillä ja 1,8 mrd. taloutta vahvistavilla toimilla. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan ja tiukennetaan ja tavoitteena on poistaa kannustinloukkuja sekä saada hallituskauden aikana 100 000 lisätyöllistä töiden piiriin.   

Ansiotuloverotusta kevennetään 500 miljoonalla. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta. Solidaarisuusvero eli tuloveroasteikon ylin porras säilyy, mutta sen alaraja nousee merkittävästi nykyisestä 85 800 eurosta 150 000 euroon. Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa. Perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen. Perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään. 

Hallitus parantaa kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tarkoitettuja verokannustimia pidentämällä avainhenkilölain työssäoloaikaa. Hallitus pitää yhteisöverokannan kilpailukykyisellä tasolla ja reagoi tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. 

Päämääränä on luoda hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, hiilidioksidin talteenottoon ja vetytalouteen.  Hallitusohjelmassa varaudutaan sähkön tarpeen kaksinkertaistumiseen. 

Huolia sen sijaan liittyy siihen, vaikeutuuko tuulivoiman rakentaminen uusien sääntelyvaatimusten (erillisiä velvoitteita sekä maksuvaatimuksia) takia. Vetytaloudessa hallitus asettaa tavoitteeksi nostaa Suomi vetymaiden eturintamaan. Tärkeää on, että onnistumme houkuttelemaan Suomeen myös vedyn jatkojalostusta. Tavoite kymmenen prosentin osuudesta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja jatkokäytöstä on lämpimästi kannatettava, samoin vedyn siirtoverkoston investointeihin valmistautuminen. 

Investointiluvitus sai Säätytalolla ennennäkemättömän huomion. Tämä näkyy tulevan hallituksen ohjelmassa: luvituksen sujuvuudesta tehdään Suomen kilpailuetu. Luodaan kansallinen toimintamalli isojen investointihankkeiden kotiuttamiseksi ja houkuttelemiseksi Suomeen. Suuria investointeja varten luodaan yhden luukun periaatteen mukaiset sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut ja etukäteen määritellyt käsittelyajat. Asetetaan viranomaisten käsittelyajoille lakisääteinen ja sitova määräaika, jonka laskeminen alkaa siitä, kun lupahakemus on täydellinen ja päättyy siihen, kun päätös on tehty. Jos laissa säädetty määräaika ylitetään, alennetaan lupa- tai käsittelymaksua. Asetetaan viranomaiselle velvollisuus korvata luvanhakijalle viivästyksestä aiheutuneita kustannuksia. 

Liikenneinfraan investoidaan lisää kolmen miljardin euron paketilla (netto 2,3-2,5 mrd.€). Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan poistamiseen kohdennetaan 1,6 mrd.€ ja raideinvestointeihin 1,4 mrd.€. Liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimien takia. Liikenteelle ei tule veron korotuksia tai uusia veroja ja maksuja. Toimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi jatketaan, erityisesti raskaassa liikenteessä. Meriliikenteen väylämaksu puolitetaan pysyvästi. 

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. 

Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä sekä jatkaa yritysten verokannustetta. Perustaitoja kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikan osaamista tullaan vahvistamaan. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Hallitus edistää koulutussopimuksen sekä oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Selvitetään mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastamiseen opintojen edetessä. 

Suomen uusi hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista omistajuutta ja yrittäjyyttä. Hallitus sitoutuu ohjelmassaan toimiin, joilla keskisuurten yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten määrä tuplataan vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen vahva tahtotila onkin nostaa yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta sekä kohentaa toimintaympäristöä laajalla keinovalikoimalla. Tähän kuuluvat mm. panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen, luvituksen uudistamiseen sekä kilpailun lisäämiseen markkinoilla ja julkisissa hankinnoissa. Lisäksi puretaan pk-yrityskentän sääntelyä. Omistajanvaihdosten edistämistä tuetaan perintöverotusta uudistamalla. 

Suomen uusi hallitus haluaa panostaa teollisuuden uudistamiseen luomalla pitkäjänteisen teollisuusstrategian. Erityisesti esiin nostetaan kasvuhakuisten ja vientiin tähtäävien pk-sektorin yritysten vahvistaminen. Erityisen ilahduttavaa uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus kansallisen toimintamallin luomisesta isojen investointihankkeiden kotiuttamiseksi ja houkuttelemiseksi Suomeen. Tarkoitus on perustaa yli ministeriörajojen toimiva ’investointinyrkki’, joka vauhdittaisi investointien kotiuttamista. 

Hallitus sitoutuu siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Hallitus sitoutuu koko valtioneuvoston tasolla ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteeseen, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä velvoitteita kevennetään muualta. Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. 

Työlainsäädännön uudistuksia toteutetaan useammassa vaiheessa. Syksyllä 2023 annetaan eduskunnalle esitys työrauhalainsäädännän uudistamisesta. Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan ja suhteettomat tukilakot kielletään. Lakkosakkoja nostetaan merkittävästi ja laittomiin lakkoihin osallistuneille palkansaajille tulee henkilökohtainen seuraamusmaksu. Keväällä 2024 annetaan eduskunnalle esitys paikallisen sopimisien lisäämiseksi. Yritysten työllistämiseen rohkaistaan myös yt-lain rajan nostamisella 50 työntekijään ja alle 50 työntekijän yrityksissä takaisinottovelvoitteesta luopumisella. 

Työperäisen maahanmuuton kiristäminen on yksi hallitusohjelman suurimmista pettymyksistä. Saatavuusharkinta säilyy ja tuloraja nousee nykyisestä 1330 eurosta 1600 euroon. Lisäksi pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saantia vaikeutetaan. Jää nähtäväksi, millainen vaikutus tällä on teknisen kaupankin alaa vaivaavaan työvoimapulaan.